  |
|
|
Liikenteen ympäristöhaittoja ja yksityisautoilua kritisoiva toiminta oli päättyneenä kesänä vilkasta. Helsingissä, Mikkelissä ja Turussa järjestettyjen Reclaim the Streets -kadunvaltausjuhlien lisäksi eri puolilla maata järjestettiin lukuisia pienempiä liikenneaiheisia tempauksia. Saasteettomien liikkujien Critical Mass -mielenosoituskulkueita järjestettiin Helsingissä kaksi. Toukokuun lopulla järjestetty kulkue keräsi lähes parisataa osanottajaa. Elokuun lopulla järjestetyssä kulkuessa pyöräilijöitä ja kävelijöitä marssi vajaa sata. Kulkueilla vaadittiin kaupungilta paikallisia päätöksiä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Liikenne on yksi merkittävimmistä kasvihuoneilmiötä kiihdyttävien päästöjen lähteistä ja puolet liikenteen päästöistä syntyy kaupungeissa, joten paikallisilla liikenneratkaisuilla voi olla suurtakin merkitystä ilmastokatastrofin pysäyttämisessä. Erityisesti Critical Mass -kulkueilla kritisoitiin Helsinkiin suunniteltua Keskustatunnelia, joka toteutuessaan lisäisi liikennemääriä ja houkuttelisi yhä useampia tulemaan kaupungin keskustaan omalla autolla. Keskustatunnelihankkeen sijasta kulkueiden osanottajat kehottivat kaupunkia edistämään länsimetron ja muiden joukkoliikennehankkeiden toteutumista. Saasteettomat liikkujat marssivat myös Jyväskylässä, jossa 3. lokakuuta järjestettyyn Critical Mass -kulkueeseen osallistui noin 25 kävelijää ja pyöräilijää. Reitiksi oli valittu sellaisia katuja, joiden varrella ei ole kunnollisia pyöräteitä. Kulkue sai jatkokoseen myös letkan jenkkiautoja, jotka joutuivat matelemaan kävelyvauhtia yhden kadunpätkän verran. Critical Mass -kulkueita on järjestetty Helsingissä useita vuosittain keväästä 1997 alkaen. Myös Jyväskylässä pyöräilijöitä ja kävelijöitä on nähty kaduilla useana aiempanakin kesänä. Pyörällä Göteborgiin ja Puolaan Kesäkuussa järjestettiin edelliskesäisen Ekotopia-polkupyöräkiertueen innoittamana uusi kiertue, joka suuntasi tällä kertaa etelään Itämeren rannikkoa pitkin. Turusta 3.6. liikkeelle lähtenyt kiertue aloitti taipaleensa laivamatkalla Ahvenanmeren länsipuolelle. Tukholmasta ruotsalaista vahvistusta matkaansa saaneen kulkueen matka on sujui tuulisesta ja sateisesta säästä huolimatta hyvin. Pyöräilijöiden ensimmäinen kohde oli Göteborg, jossa järjestetty EU:n huippukokous kokosi kaupunkiin ainakin parikymmentätuhatta talouden globalisaation ja uusliberalistisen talouspolitiikan vastustajaa. Huippukokouksen vastamielenosoitusten lisäksi pyöräilijät osallistuivat Göteborgissa ensi kertaa järjestettyyn Critical Mass -kulkueeseen, jonka järjestäjiä he joutuivat hieman opettamaankin. Alunperin kulkueen oli määrä käyttää reittinään pyöräteitä, mutta suomalaisten osanottajien painostuksesta päädyttiin lopulta polkemaan kaupungin keskustan katuja pitkin. Göteborgista pyöräilijöiden matka jatkui Barsebäckissä järjestetylle ydinvoiman vastaiselle leirille ja sieltä edelleen Kööpenhaminaan, jossa paikallisen Ruokaa, ei aseita -ryhmän lisäksi pyöräilijöille tarjosivat herkutteluhetkiä runsauttaan pursunneet roskalavat. Osa pyöräilijöistä polki lopulta Puolaan asti, josta Suomeen palattiin laivakyydillä. Pyöräkiertue kritisoi EU:n liikennepolitiikkaa, joka luo edellytyksiä liikenteen kasvulle tukemalla massiivisia moottoritiehankkeita. EU:n kasvuun pohjaava talouspolitiikka kasvattaa liikennemääriä ja pahentaa ympäristöongelmia, joiden torjuntaan unioni on sitoutunut. Pyöräilijät tarjosivat itse esimerkin kiireettömästä ja saasteettomasta liikkumisesta. Kiertue muistutti myös Itämeren saastumisesta. Itämerta uhkaa mm. öljyteollisuus, joka kuljettaa valtavia määriä öljyä maantieliikenteen tarpeisiin herkästi haavoittuvilla merialueilla. Öljykuljetukset muodostavat vilkkaasti liikennöidyllä Itämerellä vakavan onnettomuusriskin. Sakkoja saastuttajille Helsingissä ja Jyväskylässä muistutettiin autoilijoita kansainvälisestä autottomasta viikonlopusta 22.-23. syyskuuta sakkolappuja jakamalla. Rikkeenä sakkolapuissa mainittiin "Puhtaan hengitysilman ja maapallon ilmaston pilaaminen". Summa oli 6 miljardia markkaa ja saajaksi oli merkitty maailman ihmiset. Tempauksen tarkoituksena oli herättää autoilijoita pohtimaan aiheuttamiaan ympäristöhaittoja ja miettimään, voisiko auton joillakin matkoilla vaihtaa esimerkiksi polkupyörään tai julkiseen liikenteeseen. Samalla näpäytettiin niitä autoilijoita, jotka eivät edes kansainvälisenä teemapäivänä suostuneet jättämään autoaan kotiin. Tempauksen järjestänyt Maan ystävien liikennekampanja pitää tällä kertaa viikonlopun mittaisena toteutettua autotonta päivää kannatettavana ideana. Se on kuitenkin täysin riittämätön toimenpide liikenteen ympäristöhaittojen rajoittamiseksi. Vaikka Euroopan Unioni on julistanut yhden päivän autottomaksi, tukee se samalla liikennemäärien kasvua toteuttamalla uusia tiehankkeita mm. TEN-ohjelman puitteissa. Liikennemäärien kasvuun pohjaavat hankkeet ovat ristiriidassa EU:n allekirjoittamien ilmastosopimusten kanssa. Maantieliikenne aiheuttaa merkittävän osan kasvihuoneilmiötä kiihdyttävistä päästöistä, joiden vähentämiseen EU on sitoutunut. Suurin osa maantieliikenteen päästöistä tupruaa ilmoille yksityisautojen pakoputkista. Liikennemäärien rajoittamiseen tulisikin pyrkiä yhden teemapäivän sijasta kaikkina vuoden päivinä. Autottoman yliopiston puolesta Helsingin yliopistolla 8. lokakuuta järjestetty kadunvaltaus keräsi tihkusateesta huolimatta runsaat 50 osanottajaa. Mielenosoittajat valtasivat Yliopistonkadun ja Aleksanterinkadun välisen osuuden Fabianinkadusta tunniksi puolenpäivän aikaan. Kadunvaltauksella vaadittiin Helsinkiin autotonta yliopistokampusta. Vallatulla kadulla pelattiin palloa ja pidettiin puheita. Kadulle kannettiin myös sohva, jolla kaikki halukkaat saivat levähtää hetkisen. Sohvaa jouduttiin hetken aikaa käyttämään myös barrikadina, kun kadunvaltaajien vaatimuksista eri mieltä ollut autoilija yritti ujuttaa ajokkinsa väkisin banderollin alitse suljetulle kadulle. Autolijan paikalle hälyttämät poliisit poistuivat paikalta kirjattuaan muistiin kanssaan neuvotelleiden valtaajien nimet ja toivottivat tempaukselle onnea. Valtaajat olivat iloisia kaupunkisuunnittelulautakunnan joulukuussa 2000 tekemästä päätöksestä Mikonkadun alkupään ja osan Yliopistonkadusta muuttamiseksi pihakatumaisiksi hidasliikennekaduiksi. Valtauksen järjestäjät toivovat, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös on ensiaskel koko kampusalueen sulkemisessa autoliikenteeltä. Kadunvaltauksella muistutettiin myös, että taloudellisesta taantumasta huolimatta hidasliikennekadut tulisi toteuttaa alkuperäisen aikataulun mukaan. Helsingin kaupunki on ilmoittanut, että rakennushankkeita joudutaan lähitulevaisuudessa karsimaan verotulojen vähenemisen vuoksi. Valtaajat muistuttivat, että vuonna 2003 valmistuvaksi suunnitellun hidasliikennekatualueen rakennuskustannukset ovat hyötyyn nähden mitättömät. Kadunvaltaus järjestettiin yliopistolla jo neljäntenä syksynä peräkkäin. Valtaukseen osallistunut opiskelija Maria ihmettelee, miksi yliopiston alueelle päästetään autoja, joista valtaosa on läpikulkuliikennettä. "Suuri osa opiskelijoista ja yliopiston työntekijöistä liikkuu kävellen tai pyörällä", Maria toteaa. Sampsa Oinaala
|
